Kolkata, Kalkutta on tosi iso kaupunki. Sinne saavuin 17.12 kun piti poistua Thaimaasta. Olen ollut se luvattu 30 päivää ilman viisumia. Ja kuulin kun Varanasi kutsui minua...
Hengittämättä, sillä siellä oli saasteista! Ostin vaan junalipun eteenpäin sieltä. Kesti kylläkin monta tuntia ennen kun lippu oli kädessäni - oli kaksi asemaa, oikealla asemalla vanha ja uusi rakennus. Lipun ostin uudesta mutta juna lähti vanhasta...
Perille tulin Varanasiin seuraavana päivänä.
Tämä on hyvin värikäs kaupunki missä elämä ja kuolema näkyy kaikkialla, kulkevat melkein käsi kädessä...
Ghats ; portaita ylhäältä alas Ganges jokeen. Niitä on 46 erillaisilta paikoilta ja hyvin todennäköistä että eksyy pienissä kujissa. Lauantaina oli iso hengellinen seremonia mitä katsoin soutoveneeltä. Parissa paikoissa on ruumiiden polttohautaus. Kestää noin 3 tuntia ennen kun on palannut, saavat tuhkan mukaan kotiinsa, rukoilee 15 päivää ja palauttaa viimeiset jäännöket takaisin Ganges jokeen.
Olen hämmästynyt ettei ilmassa ole kuoleiden ruumien hajua, ei näy variksia (mitä olin odottanut) ja Ganges joki ei ole niin likainen mitä olen kuvissa nähnyt.
Iso yliopisto missä myös muualta tulevat opiskelemaan. Hindun kielen oppiminen on kaikista suosituin. Yliopisto alueella New Vishwanath Tempel mihin myös ei-hindut pääsevät sisälle asti missä pappi istuu ja siunaa hinduja ja muita.
Ramnagar Fort on vähän matkan päästä, yli bambusillan, joen toisella puolella. Kävin siellä museossa missä oli paljon vanhoja kauniita käyttötavaroita kuninkaan jäljiltä, 17-1800 luvulta. Kuningas oli kova metsästämään ja olikin tappanut krokotiilin joessa. Krokotiili oli kokonaisena tallella, veitsi niskassa. Ja jättikokoinen!! Norsun hampaista tehty aivan uskomattoman hienoja pikkuesineitä. Aseita paljon, vanhoja vaatteita ja mattoja. Kaikenkaikkiaan hyvin näyttävä museo, mutta huonosti mainostettu.
Sarnath; noin 10 km pohjoiseen missä Buddhan ensimmäiset opiskelijat tulivat. Siellä kaurispuistossa, puun alla oli saanut elämyksen. Tibet, Kiina, Thaimaa, Burma ja Japani ovat rakentaneet omat temppelit.
Ihmiset jotka haluavat kylpeä Ganges joessa, mutta ei haluvat kaikki turistit ympärilleen, menevät joen yli toiselle puolelle. Siellä ei ole mitään, kun vesi nousee monella metrillä monsuuni-aikana.
Sanovat että kaupungissa on turvatonta kulkea, sillä kaikki yrittävät lypsää tavalla tai toisella rahaa turistilta...Tähän asti mennyt hyvin.
Hengittämättä, sillä siellä oli saasteista! Ostin vaan junalipun eteenpäin sieltä. Kesti kylläkin monta tuntia ennen kun lippu oli kädessäni - oli kaksi asemaa, oikealla asemalla vanha ja uusi rakennus. Lipun ostin uudesta mutta juna lähti vanhasta...
Perille tulin Varanasiin seuraavana päivänä.
Tämä on hyvin värikäs kaupunki missä elämä ja kuolema näkyy kaikkialla, kulkevat melkein käsi kädessä...
Ghats ; portaita ylhäältä alas Ganges jokeen. Niitä on 46 erillaisilta paikoilta ja hyvin todennäköistä että eksyy pienissä kujissa. Lauantaina oli iso hengellinen seremonia mitä katsoin soutoveneeltä. Parissa paikoissa on ruumiiden polttohautaus. Kestää noin 3 tuntia ennen kun on palannut, saavat tuhkan mukaan kotiinsa, rukoilee 15 päivää ja palauttaa viimeiset jäännöket takaisin Ganges jokeen.
Olen hämmästynyt ettei ilmassa ole kuoleiden ruumien hajua, ei näy variksia (mitä olin odottanut) ja Ganges joki ei ole niin likainen mitä olen kuvissa nähnyt.
Iso yliopisto missä myös muualta tulevat opiskelemaan. Hindun kielen oppiminen on kaikista suosituin. Yliopisto alueella New Vishwanath Tempel mihin myös ei-hindut pääsevät sisälle asti missä pappi istuu ja siunaa hinduja ja muita.
Ramnagar Fort on vähän matkan päästä, yli bambusillan, joen toisella puolella. Kävin siellä museossa missä oli paljon vanhoja kauniita käyttötavaroita kuninkaan jäljiltä, 17-1800 luvulta. Kuningas oli kova metsästämään ja olikin tappanut krokotiilin joessa. Krokotiili oli kokonaisena tallella, veitsi niskassa. Ja jättikokoinen!! Norsun hampaista tehty aivan uskomattoman hienoja pikkuesineitä. Aseita paljon, vanhoja vaatteita ja mattoja. Kaikenkaikkiaan hyvin näyttävä museo, mutta huonosti mainostettu.
Sarnath; noin 10 km pohjoiseen missä Buddhan ensimmäiset opiskelijat tulivat. Siellä kaurispuistossa, puun alla oli saanut elämyksen. Tibet, Kiina, Thaimaa, Burma ja Japani ovat rakentaneet omat temppelit.
Ihmiset jotka haluavat kylpeä Ganges joessa, mutta ei haluvat kaikki turistit ympärilleen, menevät joen yli toiselle puolelle. Siellä ei ole mitään, kun vesi nousee monella metrillä monsuuni-aikana.
Sanovat että kaupungissa on turvatonta kulkea, sillä kaikki yrittävät lypsää tavalla tai toisella rahaa turistilta...Tähän asti mennyt hyvin.
Taivas on hyvin lähellä...
Täällä on paljon viileämpi kun Thaimaassa, hyvä että villasukat ovat mukana :)
Jos saan ylihuomiseksi junalipun, niin seuraava paikka on Agra.
Täällä on paljon viileämpi kun Thaimaassa, hyvä että villasukat ovat mukana :)
Jos saan ylihuomiseksi junalipun, niin seuraava paikka on Agra.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti