Olin menossa Jaisalmer:iin omalla kamelilla. Matka olisi kestänyt 7-8 päivää.
Oli satanut vettä 3 päivää täällä Pushkarissa, niin kameli oli vilustunut ja käännettiin takaisin.
Katsottiin tilannetta päivän ja päätettiin tehdä vähän lyhyempi matka, niin että olisimme voineet kääntyä takaisin mikäli ongelmia tulee. Niin lähdettiin maaseuduille, poikien sukulaisia katsomassa.
Tässä se pieni nuhainen kävelee, pää vähän kumarassa...
Näin talvi-aikana pelloissa kasvoi herneitä, paljon herneitä!!
Hiekassa, jonkun koti.
Swarn (Seppo), minun kamelin ja Darmu joka sitten huolehtii hänestä.
Hämärää tullessa nähtiin paljon anttiloopeja. Musta on uros, joka vahtii koko laumansa.
Missä oli isompia peltoja oli myös traktoreita. Ja työtä tehdessä piti vaatteet olla tietysti valkoiset - niin kun kulttuuriin kuuluu...
Viinakauppa. Olemme menossa viinatemppeliin ja mukaan piti ostaa viinaa ja iso pullo sellainen.
Kaikeissa temppelissä olen käynyt, mutta tämä viinatemppeli (Babal Mata) on yksi oudoista...
Vähän viinaa Jumalalle (Kali) ja sitten vähän viinaa viereiseen kuppiin...ja sain loput takaisin.
...ja loput viinasta meni sitten juodessa...
Darmu:n siskon talo. Savesta tehty. Ihmiset ja eläimet asuvat suvassa sopussa.
Temppeleitä joka paikassa.
Baar-puu. Hyvin vanhana kasvaa "jälkeläisiä" ja maasta tulee lisää.
Aitoja mustalaisia, kulkijoita, tulivat iloisesti vastaan.
Rajmata, Maharani (eli minä) ja Maharaja.
Queen, princess and the prince.
Hups, en ollutkaan (tiettävästi) naimisissa.
Ja koko kylän lapset olivat koossa...Tällä kertaa katsomassa minun lisäksi, Rajasthanin ykköslaulajaa.
Oikealla laulaja, vasemmalla veli joka soittaa rumpuja. Oikein mukavia ihmisiä. Lauloi 3 kappaletta minulle ja koko kylän lapsille.
Ruuan laitto sujuu miehiltä hyvin. Valmistavat kanaa, minulle oma annos.
Seuraavassa kylässä, naiset pukivat minua Intialaisen maalaisen tyyliin.
Vasikka, vasta 5 päivää vanhaa.
Isot perheet ja iloisia lapsia.
Aurinko laskee ja 7 päivän matka päättyi...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti