Maaseuduilla

Maisemat maalla olivat hyvin erillaisia. Vuoriston toisella puolella oli hyvin litteä maasto, missä maata viljellään.

Kaivo, keskellä ei mitään. Vesi, mitä ei otettu talteen, valui takana olevaan säiliöön. Sieltä eläimet joivat. Illalla paimenet käyttivät paikkaa pesua varten. Kaikilla ei ole kotona vettä.

Täällä erittelevät vielä toimivia ja käytettäviä osia. Mitään ei heitetään hukkaan, kun joku toinen voi sitä käyttää.

Piikkipensaita käytetään esteenä eläimille. Tai käytetään polttopuina. Eläimet eivät sitä syö, ei edes tuoreena.

Hyvän näköiset hevoset. Hevonen maksaa 4-5 kertaa enemmän kun kameli.

Maalaisnaiset kantavat painavia taakkoja - päässä.

Peltoihin ja poispäin oli yhteiskuljetus.

Maalaisnaisia värikkäissä vaatteissaan.

Sateessa ei käytetty sateenvarjoa, mutta kun aurinko paistaa koko päivän pellon reunalla niin varjo oli käytännöllinen. Varsinkin silloin kun ei ollut puita.

Kylän lapset menossa koulusta kotiin. "Goralogchalta" kuulin usein. "Valkoinen kulkee ohi". Nämä lapset eivät kerjänneet mitään, vaan halusivat vain katsoa ja vilkuttaa.
Nämä naiset kulkivat pitkään samaa vauhtia kun me (Kameli kulkee n.7km /tunti). Paljon niillä oli kysyttävää ja ihmeteltävää. Ovat menossa vehnäpellolle.

Intian kansallislintu. Riikonkukko. Niitä oli tosi paljon.

Lampaat syömässä ja juomassa.

Metsänvartijan välineet. Vanhanaikainen pyssy, jota ladataan ruutilla piipusta. Ja kulkuvälineenä pyörä. Muuta ei hänellä sitten ollutkaan mukana.

Tämä on jonkun koti. Saattoi olla pari lastakin asumassa näin.

a